PROSHADE-hankkeen kyselytutkimuksella pyritään kehittämään MS-tautia sairastavien terveydenhuollon digitaalisia palveluja.
PROSHADE-hanke kerää parhaillaan tietoa MS-tautia sairastavien ihmisten näkemyksistä ja kokemuksista. Kyselytutkimuksen huomion kohteena ovat erityisesti sairastavien henkilöiden digitaalisten palveluiden käyttö.
”PROSHADE-hankkeessa olemme kiinnostuneita MS-tautia sairastavien näkemyksistä. Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa esimerkiksi digipalveluiden kehittämiseen ja siihen millaisia ominaisuuksia niissä on. Vastaavasti voit kertoa meille, missä asioissa et halua asioida sähköisesti”, tutkimustiedotteessa kerrotaan.
Hankkeen osatutkimuksessa tutkitaan myös MS-tautia sairastavien digitaalisten palveluiden käyttövalmiuksia sekä potilaan tuottaman tiedon merkitystä hoitoon liittyvissä päätöksentekotilanteissa.
Kyselyyn voi vastata 13.4. – 7.8.2022 välisenä aikana. Vastaaminen kestää noin 15 minuuttia.
Verkkokyselyyn pääsee klikkaamalla tätä linkkiä. Linkistä löytyy myös tarkempi tiedote tutkimuksesta.
Tutkimuksella testataan samalla suomeksi käännettyä kyselylomake-mallia ja sen toimivuutta.
Hankkeen tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Lisää aiheesta: Blogi – Ei kannata vastata, ei se mihinkään vaikuta – vai vaikuttaako?
PROSHADE – Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa
PROSHADE-hankkeessa kehitetään taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteon osana. Tutkimme ja arvioimme jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollon organisaatioissa ja potilaiden hoitopäätöksissä. Tutkimuksen toteuttavat Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Duodecim. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Tämä on erittäin tärkeää. Tärkeää, että mahdollisimman moni täyttää tämän jotta tulokset ovat luotettavat.
Minusta tässä oli liian paljon tekstiä, se väsyttää. Varsinkin kun on tällainen sairaus. Seuraavan kerran vähemmän tekstiä. Napakat kysymykset, niin tosi hyvä tulee eli priimaa pukkaa.
Suurimpana ongelmana on Usain ei yhteensopivat ohjelmat eli liikkuminen ohjelmasta toiseen ei onnistu. Myös uskomus että digidigi ratkaisee kaikki ongelmat on kuvittelua. Hävytöntä on että viranomaiset lähtevät siitä että kaikki ihmiset hoitavat asiansa tietokoneella. Esim ajanvaraukset pankkiasiat jne ovat kiven takana jollei sjysta tai toisesta käytä digipalveluja ja hinta on Usain korkeampi.
Ongelmat monessa ” kyselyssä” on että vastausvaihtoehdot on etiketten päättänyt mitä tulee vastata, jotta saisi palvelua. Jos ei vastaa ” oikein” palvelu ei heru. Unohdetaan että ihmisten vastaustyyli voi vaihdella paljon.
Jos kysymys on hiukan monimutkainen henk kort palvelu voi särställning paljon vaivaa ja aikaa
Kiitos Tarja tärkeistä huomioista kyselytutkimukseen liittyen. Tutkijana sitä on aina niin kiitollinen vastaajille, jotka osallistuvat erityisesti tällaisiin laaja-aiheisiin tutkimuksiin jakamalla näkemyksiään ja käyttämällä aikaansa 🙂
Kiitos palautteestasi, Elisabet. Kanssasi on helppoa olla samaa mieltä siinä, kuinka digitalisaatio ei saa merkitä tinkimistä potilaiden ja asiakkaiden yhdenvertaisuudesta. Omien havaintojeni mukaan se digitalisaation kehitysvaihe, jota nyt elämme, on monella tapaa keskeneräinen ja kasvukipuinen myös näissä perustavaa laatua olevissa kysymyksissä.