Digitalisaatio tuo älykkäitä teknologioita myös terveydenhuoltoon. Uusien järjestelmien käyttöönotto organisaatioissa on usein monitahoinen ja koko henkilöstöä koskeva prosessi. Käyttöönottoon liittyy useita sudenkuoppia, joiden väistämiseen on hyvä kiinnittää huomiota.
Digitaalinen työkalu ei aja asiaansa eikä saavuta potentiaaliaan, mikäli työntekijät eivät koe sitä mielekkääksi, luota sen ominaisuuksiin tai koe sitä tarkoituksenmukaiseksi. Työelämän digitalisaatiosta kuultiin äskettäin rohkaisevia ja varottavia esimerkkejä Tampereella järjestetyn Industrial Relations in Europe Conference (IREC) ja Työelämäntutkimuspäivät -yhteiskonferenssin työryhmässä Technologies shaping work in the 2020’s.
Cardiffin yliopiston professori Caroline Lloyd pohti esityksessään työntekijöiden luottamussuhdetta uusiin järjestelmiin. Hänen mukaansa älykkäiden järjestelmien integrointi nykyisiin aiheuttaa toisinaan henkilöstössä epäluottamusta. Työntekijät saattavat kokea, että koko ajan älykkäämpiin ohjelmiin on piilotettu ominaisuuksia, joiden avulla työnantaja voi ja haluaa valvoa työn tekemistä. Tämän seurauksena työntekijät kokevat olevansa jatkuvasti tarkkailun alla, mikä on omiaan heikentämään uusien järjestelmien hyväksyntää. Näkökulma korostaa tiedon jakamisen avoimuutta luottamuksen säilyttämiseksi. Osallistaminen uusien järjestelmien käyttöönottoon tukee tiedon avoimuuden lisäksi työntekijän datan ja tekoälyn lukutaitoa, kun kaikille tarjotaan mahdollisuus oppia, mitä tietoa ohjelmat keräävät ja mitä tällä tiedolla tehdään.
”Osallistaminen uusien järjestelmien käyttöönottoon tukee tiedon avoimuuden lisäksi työntekijän datan ja tekoälyn lukutaitoa.
Kun toimihenkilöt kokevat järjestelmien valvovan katseen, teollisen työn digitalisaatiossa ja robotisaatiossa ihminen on useammin itse monitorointiroolissa, valvomassa koneen toimintaa. VTT:n johtava tutkija Eija Kaasinen toi esiin, kuinka erityisesti näissä tapauksissa on huomioitava inhimillisiin resursseihin liittyvät haasteet, kuten merkityksellisten työroolien ylläpitäminen sekä henkilöstön koulutustarpeet ja pätevyyden kokemukset. Kaasinen korosti, että kaikessa työssä tavoitteena pitäisi olla työroolien yksilöllinen muodostuminen. Kun yksi kääntyy mieluummin perinteisiin työmenetelmiin, innostuu toinen teknologian tuomista uudistuksista. Ideaalisessa tilanteessa uudesta teknologiasta saisi siis myös kieltäytyä työpaikalla!
”On oltava varovainen, ettei myöskään potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välistä vuorovaikutusta kehitetä suuntaan, joka heikentää molempien tyytyväisyyttä vuorovaikutukseen ja hoitopäätöksiin.”
PROSHADE-hankkeessa ollaan kiinnostuneita siitä, millainen tiedonsiirto sopii parhaiten perinteisille hoitopoluille ja millainen paremmin digitalisoitavaksi. Samantapaista aihepiiriä on tutkinut myös Durhamin yliopiston professori Barbara Bechter, joka esitteli tutkimustuloksiaan työntekijöiden kokemasta teknologisesta muutoksesta. Kun kasvokkainen vuorovaikutus muuttui pandemian ja etätyönormin seurauksena teknologiavälitteiseksi, psykologinen työhyvinvointi koki kolauksen. Kiinnostavasti myös avun hakeminen kollegoilta ja esimiehiltä havaittiin olevan yhteydessä korkeampaan työhyvinvointiin, kun avun etsiminen itsenäisesti hakukoneiden ynnä muiden avulla (“self-help”), oli yhteydessä heikompaan työhyvinvointiin. Tulosten valossa on oltava varovainen, ettei myöskään potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välistä vuorovaikutusta kehitetä suuntaan, joka heikentää molempien tyytyväisyyttä vuorovaikutukseen ja hoitopäätöksiin. Digitaalisten järjestelmien kanssa ei saisi jättää yksin, jos tavoitteena on motivoitunut palveluiden käyttäjä.
Tuuli Turja
tutkijatohtori, PROSHADE, Tampereen yliopisto
PROSHADE-hankkeen tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Tutkimuskonsortiossa kehitetään taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteossa. Tutkimme ja arvioimme jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollon organisaatioissa ja potilaiden hoitopäätöksissä. Tutkimuksen toteuttavat Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Duodecim.