Vähähyötyisten hoitojen kustannukset ovat terveydenhuollolle todennäköisesti satoja miljoonia euroja, arvioidaan PROSHADE-tutkimuskonsortiossa. Katsauksessa selvisi myös, että jos tarkastelu lavennetaan järjelmätason resurssihukkaan, noussee summa miljardiluokkaan. Tässä tekstissä keskitytään vähähyötyisiin hoitoihin.
Vähähyötyisillä hoidoilla tarkoitetaan käytäntöjä, joista ei todennäköisesti ole potilaalle hyötyä tai niistä aiheutuu potilaalle haittaa. Arvioimme kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella vähähyötyisten toimien kustannukset Suomessa (taulukko 1). Tulosten soveltamisen haasteena on, että vähähyötyistä hoitoa on rekisteritutkimuksessa vaikea erottaa luotettavasti hyödyllisestä hoidosta (Chalmers ym. 2018). Usein tutkimukset ovat rajoittuneet vain tiettyyn potilasryhmään tai palveluihin.
Berwick ryhmineen (2012) arvioi ”hukan” määrää yhdysvaltalaisessa terveydenhuollossa. Heidän mukaansa terveydenhuollon resursseista hukataan yli 20 %. Hukkaan (waste) kuuluu ylihoito, hoidon koordinoinnin epäonnistuminen, prosessien toimimattomuus, hallinnon monimutkaisuus, lääkkeiden hintakontrollin epäonnistuminen ja väärinkäytökset. Vähähyötyisiä toimia lähinnä kuvaava ylihoito vastasi 1 % bruttokansantuotteesta. Tämä vastaisi Suomessa reilua 2 mrd. euroa. Myös Lyun ym. (2017) lääkärikyselyyn perustuva arvio ylihoidon osuudeksi terveydenhuollon kustannuksista on korkea, 21 %. Tämä osuus Suomessa vastaisi lähes 5 mrd. euroa.
"Vähähyötyiset hoidot ”hukkaavat” terveydenhuollon rajallisia resursseja, jolloin enemmän terveyttä tuottavia toimia voi jäädä tekemättä."
Rekisteritutkimuksissa arviot kustannuksista ovat olleet huomattavasti matalampia. Pienin arvio vähähyötyisten kustannuksista on 31 milj. €, joka on arvio pelkästään perusterveydenhuollon kustannuksista Itävallassa (Sprenger ym. 2016). Iäkkäiden vähähyötyisen hoidon kustannusten arvio on 56,5 milj. € ja se pohjautuu USA:n Medicare vakuutettujen aineistoon (Mafi ym. 2021). Japanissa arvioitiin vähähyötyisten toimien osuudeksi sairaaloissa 0,2-0,5 %:a (Miyawaki ym. 2021), samalla periaatteella kustannukset Suomessa olisivat 80,1 milj. euroa.
Vain USA:ssa on arvioitu vähähyötyisten hoitojen osuus koko terveydenhuollon kustannuksista (Shrank ym. 2019). Katsauksessa arvioitiin kustannusosuudeksi 2,6 % ja säästöpotentiaaliksi alle 1 % koko terveydenhuollon kustannuksista. Tähän katsaukseen perustuen vähähyötyisten kustannukset olisivat Suomessa lähes 600 milj. euroa ja säästöpotentiaali noin 200 milj. euroa.
Tässä arvioidut matalimmat vähähyötyisten hoitojen kustannukset perustuvat rekisteritutkimuksiin ja koskevat vain osaa terveyspalveluista tai vain osaa väestöstä. Taulukon 1 lukujen pohjalta arvioimme, että vähähyötyisen hoidon kustannukset Suomessa ovat todennäköisesti ainakin satoja miljoonia euroja. Jos mukaan lasketaan kaikki terveydenhuollon resurssien hukkakäyttö, kuten tuottavuutta laskevat potilastietojärjestelmät, hoidon koordinoinnin epäonnistuminen ja hallinnon haasteet, ovat kustannukset todennäköisesti miljardiluokkaa.
”Vähähyötyisiä hoitoja karsimalla ja välttämällä näyttöön perustumattomien hoitokäytäntöjen käyttöönottoa terveydenhuollossa voidaan merkittävästi lisätä terveydenhuollon vaikuttavuutta.”
Miksi ja miten vähähyötyisiä tulee karsia?
Vähähyötyiset hoidot ”hukkaavat” terveydenhuollon rajallisia resursseja, jolloin enemmän terveyttä tuottavia toimia voi jäädä tekemättä. Näistä syistä on erittäin tärkeää pohtia mahdollisia käytäntöjä karsia resurssien hukkakäyttöä. Keinovalikoimassa voi olla esimerkiksi tiukemmat kriteerit lääkehoitojen ja lääkinnällisten laitteiden hyväksynnälle. Kun heikkoon näyttöön perustuvat hoidot eivät pääse hoitovalikoimaan, niin vältytään haastavammalta vähähyötyisten hoitojen karsimiselta.
Toinen keinoesimerkki karsimiseen on priorisointi ja sen edellytysten edistäminen. Tiedon puutteesta johtuen hoitokäytäntöjen vaikuttavuuden vertailu on usein haastavaa, ja priorisointi tapahtuu usein ”piilossa” myös kliinikolta ja potilaalta. Näin potilas ei esimerkiksi pääse valitsemaan erittäin kalliin ja marginaalisen hyödyn tuovan syöpähoidon (paljon haittoja ja vähän hyötyä) ja lisätyn hoivapalvelun välillä. Tarvitsemme laadukasta tutkimusta hoitokäytäntöjen vaikuttavuudesta, sekä vaikuttavuustiedon jalkauttamista kliinikon ja potilaan tasolle. (Raudasoja ym. 2023.)
Vähähyötyisiä hoitoja karsimalla ja välttämällä näyttöön perustumattomien hoitokäytäntöjen käyttöönottoa terveydenhuollossa voidaan merkittävästi lisätä terveydenhuollon vaikuttavuutta. Priorisoinnin edellytyksiä edistämällä ja parantamalla potilaiden osallisuutta päätöksentekoon voidaan lisätä potilaiden terveydenhuollosta saamaa terveyshyötyä.
Eila Kankaanpää, tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto
Aleksi Raudasoja, LL, tutkija, Duodecim
Petra Falkenbach, TtM, tohtorikoulutettava, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jorma Komulainen, LT, dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja, Duodecim
Lisää aiheesta: Terveydenhuollon kustannuksia voidaan hillitä priorisoinnilla ja vähähyötyisiä hoitoja karsimalla
Lähteet
Berwick DM, Hackbarth AD. Eliminating waste in US health care. JAMA. 2012 Apr 11;307(14):1513-6. doi: 10.1001/jama.2012.362.
Chalmers K, Badgery-Parker T, Pearson SA, Brett J, Scott IA, Elshaug AG. Developing indicators for measuring low-value care: mapping Choosing Wisely recommendations to hospital data. BMC Res Notes. 2018 Mar 5;11(1):163. doi: 10.1186/s13104-018-3270-4
Lyu H, Xu T, Brotman D, Mayer-Blackwell B, Cooper M, Daniel M, Wick EC, Saini V, Brownlee S, Makary MA. Overtreatment in the United States. PLoS One. 2017 Sep 6;12(9):e0181970. doi: 10.1371/journal.pone.0181970.
Mafi JN, Reid RO, Baseman LH, Hickey S, Totten M, Agniel D, Fendrick AM, Sarkisian C, Damberg CL. Trends in Low-Value Health Service Use and Spending in the US Medicare Fee-for-Service Program, 2014-2018. JAMA Netw Open. 2021 Feb 1;4(2):e2037328. doi: 10.1001/jamanetworkopen.2020.37328.
Miyawaki A, Ikesu R, Tokuda Y, et al. Prevalence and changes of low-value care at acute care hospitals: a multicentre observational study in Japan. BMJ Open 2022;12:e063171. doi: 10.1136/bmjopen-2022-063171
Raudasoja, A.J., Falkenbach, P., Vernooij, R.W.M. et al. Randomized controlled trials in de-implementation research: a systematic scoping review. Implementation Sci 17, 65 (2022). doi: 10.1186/s13012-022-01238-z
Shrank WH, Rogstad TL, Parekh N. Waste in the US Health Care System: Estimated Costs and Potential for Savings. JAMA. 2019 Oct 15;322(15):1501-1509. doi: https://doi.org/10.1001/jama.2019.13978.
Sprenger M, Robausch M, Moser A. Quantifying low-value services by using routine data from Austrian primary care. Eur J Public Health. 2016 Dec;26(6):912-916. doi: https://doi.org/10.1093/eurpub/ckw080.
PROSHADE-hankkeen tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Tutkimuskonsortiossa kehitetään taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteossa. Tutkimme ja arvioimme jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollon organisaatioissa ja potilaiden hoitopäätöksissä. Tutkimuksen toteuttavat Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Duodecim.