Osallisuus on yksilön mahdollisuutta vaikuttaa mm. elämänsä kulkuun tai käyttämiensä palvelujärjestelmien toimintoihin. Sen syventämiseksi tarvitaan tietoa ihmisryhmien näkemyksistä ja tarpeista, ja toisaalta välineitä joilla tieto kerätään. PROSHADE-hanke kerää parhaillaan kyselyllä MS-tautia sairastavien ihmisten kokemuksia mm. terveydenhuollon digitaalisten palvelujen käytöstä. Vastaamalla vaikutat!
Olet varmasti saanut sähköpostiisi ja kenties postilaatikkoosi tälläkin viikolla markkinointi- tai mielipidemittauksen, tilastomittauksen tai kyselytutkimuksen. Pyytämättä tuleva yhteydenotto on helppo ohittaa arjen kiireessä ajatellen, että “ei minun näkemykseni mihinkään vaikuta”. Erityyppisten kyselyjen runsaus on vähentänyt vastaajien määrää.
Toisaalta samaan aikaan moni terveyspalveluiden käyttäjä tuskailee omasta näkökulmastaan huonosti toimivia digisovelluksia, yhteydenottokanavia ja järjestelmää ylipäätänsä. Epäkohtia on helppo löytää ja todeta, että “taaskaan ei ole tätä osattu ajatella. Ei ne tavan ihmistä ymmärrä”.
“Taaskaan ei ole tätä osattu ajatella. Ei ne tavan ihmistä ymmärrä.”
Näitä kahta asiaa yhdistää osallisuus, jolla tarkoitetaan vaikuttamista oman elämänsä kulkuun, mahdollisuuksiin, toimintoihin, palveluihin ja yhteisiin asioihin. Jälkimmäinen viittaa osallisuuteen elinympäristössä, palveluissa ja yhteiskunnassa oleviin vaikuttamisprosesseihin. (Isola ym. 2017.) Osallisuutta edistää tunne siitä, että omalla toiminnalla on merkitystä, ja se vaikuttaa haluttuun asiaan.
Tieteellisen tutkimuksen menetelmänä kyselylomake on vakiinnuttanut paikkansa erityisesti ihmistieteissä. Erilaisilla kyselytutkimuksilla kerätään tietoa ihmisten toiminnasta, näkemyksistä ja asenteista. Niillä tuotetaan myös ymmärrystä yhteiskunnan ilmiöistä, jotka ovat tyypillisesti moniulotteisia. Edellä mainittujen ilmiöiden tutkiminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä haasteita liittyy niin kyselylomakkeen suunnitteluun, tiedonkeruun toteuttamiseen kuin vastausten analysointiin. Yksi keskeinen kysymys on, edustivatko kyselyyn osallistuneet tutkimuksen perusjoukkoa? Mikäli vastausten määrä on alhainen, sillä on vaikutuksia kyselyn tulosten yleistettävyyteen sekä käyttökelpoisuuteen esimerkiksi terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä.
“Jos terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttöä koskevaan kyselyyn vastaavat ainoastaan digipalveluita aktiivisesti käyttävät ja taitavat ihmiset, ovat vastaukset sen mukaisia.”
Jos kymmenen vuotta sitten 45:n vastausprosenttia pidettiin heikkona kansainvälisessä tutkimushankkeessa, niin tämän päivän tutkija hyppii riemusta vastaavan runsaan määrän vastauksia saatuaan. Vastaajien määrän pieneminen tarkoittaa toisaalta sitä, että vastaamatta jättäneiden määrä suurenee ja vastaajakato kasvaa. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksen tulokset perustuvat pienemmän joukon näkemyksiin. Esimerkiksi jos terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttöä koskevaan kyselyyn vastaavat ainoastaan digipalveluita aktiivisesti käyttävät ja taitavat ihmiset, ovat vastaukset sen mukaisia. Mikäli tällaisen joukon näkemyksiä käytetään palveluiden kehittämisen lähtökohtana, ei ole ihmekään, että osa käyttäjistä kohtaa hankaluuksia.
Tieteellisiin kyselytutkimuksiin kannattaa vastata, sillä niiden tuloksia hyödynnetään todennäköisesti palveluiden kehittämisessä ja niillä on merkitystä siihen millaisissa sote-palveluissa sinä asioit tulevaisuudessa. Kyselyistä saadaan tarpeellisista tietoa eri ihmisryhmien näkemyksistä ja tarpeista, mikä on osallisuuden kannalta merkityksellistä.
”Tieteellisiin kyselytutkimuksiin kannattaa vastata, sillä niiden tuloksia hyödynnetään todennäköisesti palveluiden kehittämisessä.”
PROSHADE-hankkeessa olemme kiinnostuneita MS-tautia sairastavien näkemyksistä ja keräämme parhaillaan kyselytutkimuksella tietoa tautia sairastavien ihmisten kokemuksista. Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa esimerkiksi digipalveluiden kehittämiseen ja siihen millaisia ominaisuuksia niissä on.
Tutkimme PROSHADE-hankkeessa digitaalisten terveyspalveluiden käyttöä, käyttövalmiuksia sekä potilaan tuottamaa tietoa päätöksentekotilanteissa terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välillä. Lisäksi tämän tutkimuksen tarkoituksena on testata suomeksi käännettyä kyselylomaketta ja sen toimivuutta. Kyselyyn voit vastata 13.4. – 31.5.2022 välisenä aikana. Vastaamiseen tarvitse noin 15 minuuttia. Hankkeen tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Verkkokyselyyn pääset vastaamaan täältä. Linkistä löydät myös tarkemman tiedotteen tutkimuksesta.
Virpi Jylhä
tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
Kuva: Unsplash / Dim Hou
Lähteet
Anna-Maria Isola, Heidi Kaartinen, Lars Leemann, Raija Lääperi, Taina Schneider, Salla Valtari & Anna
Keto-Tokoi. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
(THL). Työpaperi 33/2017. Helsinki 2017. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-917-0
Lisää aiheesta: Selvityksessä MS-tautia sairastavien kokemukset digipalveluista
PROSHADE – Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa
PROSHADE-hankkeessa kehitetään taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteon osana. Tutkimme ja arvioimme jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollon organisaatioissa ja potilaiden hoitopäätöksissä. Tutkimuksen toteuttavat Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Duodecim. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.