Ennaltaehkäisevien toimien kustannukset voidaan laskea tarkasti, mutta niiden vaikutuksia ei voida koskaan arvioida samalla tarkkuudella. Vaikka sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta tiettyyn ennaltaehkäisevään toimeen panostaminen näyttäisi arvion valossa kannattavalta, taloudellinen kestävyys on epävarmaa.
Useat tutkijat ja asiantuntijat kuten esimerkiksi Akavan sote-verkosto ovat korostaneet ennaltaehkäisevän toiminnan oleellisuutta tulevassa sote-muutoksessa. Näkemyksissä tuodaan esille, kuinka olisi aika kehittää kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin tähtääviä toimia pelkän perus- ja erikoissairaanhoidon sijaan. Kansanterveystyö kun ei perinteisesti nauti samanlaista arvostusta kuin lääketiede.
Vaikka tiedostetaan, että sairauksien ennaltaehkäiseminen ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät toimet vähentävät sairastumisia ja siitä koituvia kustannuksia, on samalla selvää, miksi ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen ei ole niin suoraviivaista. Vastaus piilee ennaltaehkäisevän toiminnan mittaamisen vaikeudessa. Kuinka voidaan allokoida yhteiskunnan varoja ennaltaehkäisevään toimintaan, kun sen seuraamusten mittaaminen on niin vaikeaa ja hyötyjen osoittaminen siten hyvin haastavaa?
Ennaltaehkäisevien palveluiden vastinparina korjaavat palvelut eli sairauksien hoito ja sen vaikuttavuuden mittaaminen eroavat tästä erityisesti ajallisesti. Hoidon menestystä voidaan mitata jälkikäteen varsin tarkasti, nopeasti ja luotettavasti.
Tuloksia saadaan odottaa
Ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuutta voidaan tutkia interventioiden kautta, mutta ne tulevat aina sisältämään runsaasti väliin tulevia muuttujia ja niitäkin tuloksia saadaan odottaa vuosikausia. Esimerkiksi pienkokeilun puitteissa voidaan yhden kunnan ikääntyville järjestää päivittäistä etäjumppaa ja jälkikäteen havaita muutoksia kunnan ikääntyvien terveydessä verrattuna aikaisempiin vuositilastoihin sekä kansallisiin keskiarvoihin. On kuitenkin hyvin rajallista, mitä ja kuinka vakuuttavia johtopäätöksiä kyseisestä tilastovertailusta voidaan tehdä. Haastavaa on todistaa myös investoinnin kannattavuuslaskenta, mitä tulee kohortti-määräaikaisterveystarkastuksiin.
Toinen vaihtoehto retrospektiiviselle ennaltaehkäisevien toimien tutkimukselle on tulevaisuuden skenaarioihin perustuva tutkimus. Erilaisten skenaarioiden todennäköisyyksiä laskemalla voidaan ennaltaehkäisevistä toimista luoda jo ennakkoon käsitys ja arvojärjestys: Mikä ennaltaehkäisevien toimien skenaarioista olisi arvioiden mukaan toimivin ja kustannustehokkain? Tulevaisuuteen kohdistuvat vaikuttavuusarviointeja mallintavat tilastolliset ennusteet vaativat kuitenkin erittäin vakuuttavia laskelmia. Niissä ollaan todennäköisyys- ja kombinaatiolaskennan ytimessä ja lopputuloksena on sanalla sanoen arvio todennäköisyyksistä.
Vain kustannukset voidaan laskea
Sitä hankalaa totuutta ei siis päästä pakoon, että ennaltaehkäisevien toimien kustannukset voidaan laskea tarkasti, mutta niiden kaikkia vaikutuksia ei voida koskaan ennustaa samalla tarkkuudella eikä edes mitata jälkikäteen yksiselitteisesti. Vaikka sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta tiettyyn ennaltaehkäisevään toimeen panostaminen näyttäisi arvion valossa kannattavalta, taloudellinen kestävyys on epävarmaa. Sivuhuomautuksena on todettava, että aina ennaltaehkäisevät toimet eivät tue myöskään sosiaalista kestävyyttä. Ennaltaehkäiseviin toimiin usuttaminen ylhäältä päin on ongelmallista, jos sen yhteydessä asiakkaan ääni jää kuulumattomiin.
Taloudellisen kestävyyden osalta pääperiaatteena voi esittää sen, mikä mainitaan aihetta koskevassa kirjallisuuskatsauksessa: ennaltaehkäisevällä toiminnalla on edellytyksiä tuoda taloudellisia säästöjä, mutta monessa tapauksessa vaikuttavuustavoitteet eivät ole täyttyneet (Cohen et al., 2008). Lisäksi keskustelussa on tärkeää huomata, että kyse ei ole kaksijakoisesta päätöksestä panostetaanko ennaltaehkäisevään toimintaan vai ei. Kyse on siitä, mikä on riittävä ennaltaehkäisevän toiminnan taso. Jossakin on raja, joka kertoo, että ennaltaehkäisevä toiminta on ylikäytössä siitä saataviin hyötyihin nähden. Tulevaisuuden skenaariot muodostavat kiinnostavan metodologisen vaihtoehdon nimenomaan sen arviointiin, kuinka suuri panostus ennaltaehkäiseviin toimiin olisi optimaalinen.
Tuuli Turja
tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
tuuli.turja@tuni.fi
Lähde:
Cohen, J. T., Neumann, P. J., & Weinstein, M. C. (2008). Does preventive care save money? Health economics and the presidential candidates. New England Journal of Medicine, 358(7), 661-663.
Kuva: Lindsay Henwood / Unsplash