Terveydenhuollon pitää lakisääteisesti perustua näyttöön, mutta mitä tämä näyttö tarkoittaa ja kuinka sitä tuotetaan järjestelmällisesti? PROSHADE-tutkija ja Suomen JBI-yhteistyökeskuksen varajohtaja Virpi Jylhä esittelee blogissaan näyttöön perustuvan tutkimustiedon tuottamisen tapaa.
Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaiset näyttöön perustuvat hoito- ja toimintakäytännöt vaativat tiivistettyä tutkimustietoa (evidence synthesis). Tämä tarkoittaa tutkijoiden useista alkuperäistutkimuksista tekemiä tiivistyksiä aiheesta kuten esimerkiksi hoitosuositukset, näytön tiivistelmät ja järjestelmälliset katsaukset.1 Vahvinta näyttöä tuottaa hyvälaatuisiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin perustuva järjestelmällinen katsaus (systematic review), joka tarkoittaa aikaisemman tutkimuksen järjestelmällistä yhteenvetoa etukäteen määriteltyjen kriteerien pohjalta.2
Ennen järjestelmällisen katsauksen laatimista pitää kuitenkin tietää mitä aiheesta ylipäätään on aiemmin tiedossa. Tällöin voidaan käyttää kartoittavan katsauksen (scoping review) menetelmää. Sen tarkoituksena on tunnistaa ja kartoittaa tietystä aihealueesta tai käsitteestä saatavilla olevaa tutkimustietoa. 2-4 Esimerkiksi Proshade-hankeessa käytämme kartoittavan katsauksen tuottamaa tietoa ilmiön kuvaamiseen ja kyselylomakkeen laatimiseen.5
Tyypillisesti kartoittavassa katsauksessa on tarkoituksena tunnistaa aiheeseen liittyvän tutkimustiedon määrää ja laatua sekä selventää käsitteiden määritelmiä ja ominaispiirteitä. Kartoittavan katsauksen avulla voidaan myös tunnistaa aukkoja olemassa olevassa tutkimustiedossa ja siten tuottaa tietoa tutkimustarpeista.2–4
Kuvio 1. FAME – Tiedon tiivistämisen eri näkökulmat ja menetelmät (1)
Järjestelmällisiä katsauksia tarvitaan eri näkökulmista. JBI on tunnistanut näyttöön perustuvan terveydenhuollon mallissaan neljä näkökulmaa, joista järjestelmällisiä katsauksia tarvitaan. Ne ovat 1) Käyttökelpoisuus (Feasibility) 2) Tarkoituksenmukaisuus (Appropriateness) 3) Merkityksellisyys (Meaningfulness) ja 4) Vaikuttavuus (Effectiveness). 1 Terveydenhuollossa saavutetaan terveyshyötyjä, kun käytetyt hoidot ja palvelut ovat vaikuttavia, merkityksellisiä käyttäjilleen sekä tarkoituksenmukaisia ja käyttökelpoisia kyseisessä tilanteessa ja toimintaympäristössä.
Viime aikoina erityistä huomiota on kiinnitetty hoidon ja palveluiden vaikuttavuuteen eli siihen missä määrin menetelmä asianmukaisesti käytettynä saavuttaa tavoitteena olevat vaikutukset. Parasta tietoa tällöin tuottaa menetelmällisesti hyvälaatuisten määrällisten tutkimusten (quantitative) järjestelmällinen katsaus, jonka analyysimenetelmänä käytetään meta-analyysia.1 Tiivistetyn tutkimustiedon tarpeen yleistymisen myötä kartoittavat katsaukset ovat lisääntyneet tutkimustiedon tiivistämisen menetelmänä. Niillä on oma tärkeä paikkansa tutkimustiedon tiivistämisessä (evidence synthesis), mutta niiden laatiminen ja tuottama tieto eroaa järjestelmällisistä katsauksista. Tämä on hyvä tiedostaa kysymyksenasettelussa.
Kartoittavan katsauksen kysymyksenasettelussa suositellaan käytettävän yhdistelmää PCC eli tutkimuksen kohde (Population), käsite (Concept), toimintaympäristö (Context).2–4 Tässä tutkimuksen kohde (P) kuvaa mitkä ovat tutkimuksen kohderyhmän ominaispiirteet ja mahdolliset poissulkukriteerit. Käsite (C) kuvaa katsauksessa käsiteltävän aiheen, joka tulee yksityiskohtaisesti määritellä. Toimintaympäristö kuvaa esimerkiksi kulttuurisia tekijöitä tai määrittää millaisissa sosiaali- tai terveydenhuollon yksiköissä toteutettua tutkimusta on tarkoituksena ottaa mukaan katsaukseen. Kuviossa on esitetty PCC -asettelun mukainen kysymys käyttäen esimerkkinä Proshade-hankkeessa tehtyä kartoittavan katsauksen protokollaa.5
Kuvio 2. Kartoittavan katsauksen kysymyksenasettelu (2–5)
Kartoittava katsaus etenee etukäteen julkaistavan suunnitelman eli protokollan laatimisesta tiedonhakuun ja edelleen tutkimusten läpikäyntiin ja mukaan otettujen tutkimusten analysointiin ja tulosten esittämiseen.2-4Tyypillisesti kartoittavassa katsauksessa ei rajoiteta mukaan otettavien tutkimusten asetelmaa, vaan tietoa pyritään etsimään laajasti eri lähteistä järjestelmällistä hakustrategiaa käyttäen.3 Alkuperäistutkimuksista aineisto kerätään käyttäen standardisoitua datan keruulomaketta, joka on vertaisarvioitu ja julkaistu protokollan yhteydessä. Kartoittavassa katsauksessa tulokset esitetään kuvailevasti esimerkiksi taulukoiden.2-4
Taulukko 1. Järjestelmällisen katsauksen ja kartoittavan katsauksen eroja (2)
Kun vertaamme järjestelmällisen katsauksen vaiheita kartoittavan katsauksen vaiheisiin huomamme eroja. Kartoittavassa katsauksessa ei tehdä mukaan otettavien tutkimusten menetelmällisen laadun arviointia.2 Siinä ei myöskään tehdä alkuperäistutkimusten tuloksista synteesiä (esim. meta-analyysi) Graden mukaista ”Summary of Findings” taulukkoa.
Koska kartoittavan katsauksen tarkoitus ja menetelmä eroaa esimerkiksi intervention vaikuttavuudesta tietoa tuottavasta järjestelmällisestä katsauksesta (eng. systematic review of effectiveness), se ei ole soveltuva tapa vaikuttavuuden osoittamiseen. Kartoittava katsaus tuottaa kuitenkin tärkeää tietoa sekä tutkimuksessa että käytännössä hyödynnettäväksi, kunhan kysymyksenasettelu rakennetaan ja katsauksen vaiheet toteutetaan huolellisesti.
Teksti perustuu kirjoittajan Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä 4.-5.10.2022 esittämään posteriin ja siitä tehtyyn tiivistelmään.
Virpi Jylhä
varajohtaja, The Finnish Centre for Evidence-Based Health Care: A JBI Centre of Excellence
Kuva: Martin Adams / Unsplash
PROSHADE-hankkeen tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Tutkimuskonsortiossa kehitetään taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteossa. Tutkimme ja arvioimme jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollon organisaatioissa ja potilaiden hoitopäätöksissä. Tutkimuksen toteuttavat Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Duodecim.
Lähteet
- The JBI model for evidence-based healthcare. Saatavilla: https://jbi.global/jbi-model-of-EBHC
- Munn, Z., Peters, M.D.J., Stern, C. ym. Systematic review or scoping review? Guidance for authors when choosing between a systematic or scoping review approach. BMC Med Res Methodol 2018;18(143) https://doi.org/10.1186/s12874-018-0611-x
- Peters MDJ, Godfrey C, McInerney P, Munn Z, Tricco AC, Khalil, H. Chapter 11: Scoping Reviews (2020 version). In: Aromataris E, Munn Z (Editors). JBI Manual for Evidence Synthesis, JBI, 2020. Available from https://synthesismanual.jbi.global.
- Munn Z, Pollock D, Khalil H, Alexander L, Mclnerney P, Godfrey CM, Peters M, Tricco AC. What are scoping reviews? Providing a formal definition of scoping reviews as a type of evidence synthesis. JBI Evid Synth. 2022;20(4): 950–952. https://doi.org/10.11124/JBIES-21-00483
- Jylhä, Virpi; Rosenlund, Milla; Kuusisto, Hanna; Saranto, Kaija. Patient-generated data in epilepsy care decisions. A scoping review protocol. JBI Evidence Synthesis 2022.https://doi.org/10.11124/JBIES-21-00195