Päätöksenteko on aidosti yhteistä, kun osapuolet ymmärtävät sen perusteet ja osoittavat sitoutuvansa päätökseen. Gaudeamuksen äskettäin julkaisemassa Yhdessä päätetty -kirjan artikkelissaan Proshade-tutkijat esittelevät millaisilla vuorovaikutuskeinoilla ammattilaiset ja potilaat pyrkivät hajauttamaan tietoon liittyvää valtaa terveydenhuollossa.
Päätöksien tekeminen on olennainen osa monenlaista yhteistoimintaa, onpa kyseessä sitten pienet arkiset valinnat tai suurten ihmisryhmien elämään vaikuttavat ratkaisut. Käytännön tasolla päätöksenteko tapahtuu useimmiten vuorovaikutuksessa eri osapuolten kesken, ja tämä on keskiössä myös Proshade-hankkeen tutkimuksissa. Gaudeamus-kustantamo julkaisi joulukuussa 2023 Melisa Stevanovicin toimittaman teoksen Yhdessä päätetty – Kohti tasa-arvoista vuorovaikutusta ja osallistumista, jossa pureudutaan päätöksentekovuorovaikutuksen konkreettisiin säännönmukaisuuksiin. Me Proshade-hankkeen vuorovaikutuksen tutkijat laadimme kirjaan luvun, joka kartoittaa päätöksentekoa terveydenhuollon tilanteissa.
"Se, joka on päätöksentekokotilanteessa vahvemmassa asemassa, on vastuussa siitä, että kaikkien näkemykset pääsevät kuuluviin.
Kirjan lähtökohtana on kysymys, millainen päätöksenteko on aidosti yhteistä. Edellytyksenä on ainakin se, että päätöksenteon osapuolet ymmärtävät päätöksenteon perusteet ja osoittavat hyväksyvänsä päätöksen ja sitoutuvansa sen toteuttamiseen. Jos nämä ehdot eivät toteudu, lienee kyse enemmänkin yksipuolisista kuin yhteisistä päätöksistä.
Kirjassa nostetaan kiinnostavalla tavalla esille vallan ja vastuun yhteenkietoutuminen. Tavallista on, että joku päätöksentekotilanteen osapuolista on vahvemmassa asemassa muihin nähden. Hän voi halutessaan varsin helposti johdattaa keskustelua haluamaansa suuntaan, niin että muille osapuolille tarjoutuu vain näennäinen hyväksyjän osa. Koska muut osapuolet eivät ole voineet vaikuttaa päätöksen syntymiseen eivätkä ole osoittaneet sitoutumistaan siihen, päätös ei ole aidosti yhteinen. Niinpä päätöksen toteutuminenkin voi epäonnistua. Kirjaan kootuissa tutkimusartikkeleissa näytetään, miten vastuu aidosti yhteisen päätöksenteon mahdollistavasta asianosaisten osallistamisesta on valtaapitävän osapuolen harteilla. Se, joka on päätöksentekokotilanteessa vahvemmassa asemassa, on vastuussa siitä, että kaikkien näkemykset pääsevät kuuluviin.
"Kun tiedollista valtaa hajautetaan [...] voidaan päätöksentekoa perustaa yhteiseen ymmärrykseen käsiteltävästä asiasta.
Tätä vallan ja vastuun yhteen kietoutumista tarkastelemme kirjaan kirjoittamassamme artikkelissa terveydenhuollon päätöksenteon näkökulmasta. Keskityimme erityisesti siihen, millainen rooli tiedolla on tässä prosessissa. Aikaisempiin vuorovaikutustutkimuksen tuloksiin perustuvassa kirjallisuuskatsauksessa tarkastelemme sitä, millaisilla vuorovaikutuskeinoilla ammattilaiset ja potilaat ylläpitävät tiedollista epäsymmetriaa ja kuinka toisaalta pyrkivät hajauttamaan tietoon liittyvää valtaa. Tutkimukset osoittavat, että terveydenhuollon ammattilaisten tiedollista auktoriteettiasemaa kohdellaan ensisijaisena potilaan tietoon nähden, ja siksi potilaan tieto (tai tiedontarpeet) voivat jäädä huomioimatta päätöksenteossa. Kuitenkin, kun tiedollista valtaa hajautetaan, esimerkiksi kutsumalla potilaita kertomaan oma näkemyksensä tilanteesta ja sen hoidosta, voidaan päätöksentekoa perustaa yhteiseen ymmärrykseen käsiteltävästä asiasta. Näin voidaan käsitellä rakentavasti myös erimielisyyksiä jaetusta tietopohjasta käsin.
"Potilaiden keinot omien ideoidensa esiintuomiseen ja vastaavasti ammattilaisten tavat käsitellä näitä ideoita, voivat jäädä tutkimuksessa katveeseen.
Kirjallisuuskatsaustyömme on ohjannut myös Proshade-hankkeessa kerättyjen videoaineistojen analyysia.
Aiemmat tutkimukset tunnistavat erityisesti ammattilaisten keinoja tiedollisten asemien hallintaan. Tämä on ymmärrettävää –ovathan ammattilaiset ensisijaisesti vastuussa sekä vastaanoton etenemisestä että hoitopäätösten toimivuudesta. Tällöin kuitenkin esimerkiksi potilaiden keinot omien ideoidensa esiintuomiseen ja vastaavasti ammattilaisten tavat käsitellä näitä ideoita, voivat jäädä tutkimuksessa katveeseen.
Tämän tutkimuksellisen aukon täyttämiseksi kysymme käynnissä olevissa analyyseissa esimerkiksi, miten potilaat tuovat omia ideoitaan esiin. Miten ammattilaisten toiminta ja vastaanottojen kokonaisrakenteet tukevat näiden ideoiden esiintuomista ja käsittelyä? Ja mitä vastaanotolla tapahtuu, kun potilaat esittävät ideoitaan?
Yhdessä päätetty -teoksen eri artikkeleissa päätöksentekovuorovaikutuksen moninaisia ilmiöitä tutkitaan laajasti erityyppisissä vuorovaikutustilanteissa, muun muassa kuntoutuksessa ja erilaisissa työelämään liittyvissä keskusteluissa. Myös Proshade-hankkeessa tutkitaan päätöksentekoa monitasoisena ilmiönä. Analysoimme yhtäältä päätöksentekotilanteita ammattilaisten ja potilaiden välillä sekä terveydenhuollon organisaatioiden kokouksissa, toisaalta tutkimmepäätöksentekotilanteisiin osallistuvien osapuolten näkemyksiä ja kokemuksia.
Sakari Ilomäki
tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Aija Logren
sosiaalipsykologian yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Johanna Ruusuvuori
sosiaalipsykologian professori, Tampereen yliopisto
Kuva: TAYS
Lisää PROSHADE-blogeja aiheesta:
Puukko ja pillerit eivät riitä, tarvitaan myös puhetta
PROSHADE – Tietoon pohjautuva jaettu päätöksenteko terveydenhuollossa
PROSHADE-hankkeessa kehitetään taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteon osana. Tutkimme ja arvioimme jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollon organisaatioissa ja potilaiden hoitopäätöksissä. Tutkimuksen toteuttavat Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Duodecim. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.