Terveystiedon lukutaito on kansalaistaito, jolla on myös yhteiskunnallista merkitystä. Yksilöä se auttaa tekemään parempia hoitopäätöksiä yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Toisinaan joudumme kaikki tekemään terveyteemme vaikuttavia tärkeitä päätöksiä. Vaikeat ja merkittävät päätökset voivat koskea myös läheistemme terveyttä. Kun päätös tehdään eri hoitovaihtoehtojen välillä yhteisymmärryksessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, kyse on jaetusta päätöksenteosta. [i] [ii] [iii].
Jaetulla päätöksenteolla on tutkimusten mukaan monia myönteisiä vaikutuksia. Yhteisesti tehty hoitoa koskeva päätös, josta molemmat osapuolet kokevat olevansa vastuussa, kasvattaa luottamusta potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Jaettu päätöksenteko lisää aiemman tutkimuksen mukaan potilastyytyväisyyttä sekä potilaan tietoisuutta ja tietämystä erilaisista hoitovaihtoehdoista sekä niiden hyödyistä ja haitoista. Tärkeää on, että jaettu päätöksenteko tukee ja suojaa potilaan oikeuksia, itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta.[iv] [v] Myös hoitoon sitoutuminen ja siten hoidon vaikuttavuus voivat parantua, kun potilas on aktiivinen toimija itseään koskevassa päätöksenteossa.
"Terveystiedon lukutaito on kansalaistaito, joka mahdollistaa aktiivisen osallistumisen oman terveyden hallintaan ja omaa terveyttä sekä hoitoa koskevaan päätöksentekoon.”
Joskus omaa tai läheisen terveyttä koskeva päätös voi tuntua vaikealta. Lääkärin kertomat asiat ovat ehkä vaikeita ymmärtää ja hahmottaa, ja toisaalta lisätietojen hakeminen monien erilaisten lähteiden joukosta voi tuntua haasteelliselta. Hoitoa koskevassa jaetussa päätöksenteossa lääkäri esittää tutkimusnäyttöön perustuvia hoitovaihtoehtoja ja kertoo hoitovaihtoehtoihin liittyvistä hyödyistä sekä haitoista. Vuorovaikutus potilaan kanssa ja potilaan tuottaman tiedon rooli on merkittävä osa jaettua päätöksentekoa. Hoitoa koskevaa päätöstä tehtäessä, oleellista ei ole ainoastaan potilaan kertomat asiat omasta terveydestään, vaan myös tieto potilaan elämäntavoista, arvoista ja henkilökohtaisista mieltymyksistä.
Terveystiedon lukutaito on tärkeä ominaisuus omaa terveyttä koskevissa päätöksissä. Se tarkoittaa sitä, että potilaalla on taitoja tunnistaa, etsiä, arvioida ja jakaa tietoa hoitopäätöksiä tehtäessä. Terveystiedon lukutaito on kansalaistaito, joka mahdollistaa aktiivisen osallistumisen oman terveyden hallintaan ja omaa terveyttä sekä hoitoa koskevaan päätöksentekoon[vi]. Tämän vuoksi terveystiedon lukutaitoon liittyvät taidot ovat erityisesti potilaan etu, mutta niillä on myös merkitystä yhteiskunnallisesti. Heikko terveystiedon lukutaito on tutkimuksissa todettu olevan yksi terveystilan riskitekijöistä, ja täten myös yhteiskunnallisen eriarvoisuuden aiheuttaja[vii]. Potilaan tiedontarpeet saattavat kuitenkin vaihdella suuresti riippuen esimerkiksi iästä, sukupuolesta ja mieltymyksistä tai sairauden vaiheesta riippuen[viii].
”Heikko terveystiedon lukutaito on tutkimuksissa todettu olevan yksi terveystilan riskitekijöistä, ja täten myös yhteiskunnallisen eriarvoisuuden aiheuttaja.”
Viimeisten vuosien aikana jokainen meistä on ehkä joutunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa tulkitessaan koronaan ja koronarokotuksiin liittyvää terveystietoa. Uuden edessä on myös itsellä ollut välillä epäilys ketä pitäisi uskoa. Onko sinun helppo ymmärtää mitä lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen kertoi viimeksi hoitoosi liittyen? Onko tiedotusvälineissä tai sosiaalisessa mediassa välitetty terveystieto mielestäsi selkeää ja onko sinun helppo arvioida sen luotettavuutta?
Terveystiedon lukutaidon kehittymistä voidaan tukea eri tavoin. Siihen kuuluvat perustaidot, kuten lukeminen ja kirjoittaminen, opetetaan jo peruskoulussa. Myös kouluaikainen terveyskasvatus ja lähteiden kriittiseen arvioimiseen kasvaminen, ovat tärkeässä asemassa terveystiedon lukutaidon kehittymisessä. Myös ammattilaisten, ja vaikkapa joukkotiedotusvälineiden terveystiedosta viestimisen, pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää. Esimerkiksi lääketieteellisten termien käyttöä tulisi välttää, oleellisin tieto tulisi esittää ensimmäisenä ja numeerinen tieto kuvata loogisesti. Osalle meistä kuvat ja videot saattavat helpottaa asioiden ymmärtämistä.[ix] [x] Kaikilla ei myöskään ole pääsyä internetiin, joten tieto tulisi olla saatavilla myös muulla tavoin.
Milla Rosenlund
projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto
PROSHADE-hankkeen tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Tutkimuskonsortiossa kehitetään taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteossa. Tutkimme ja arvioimme jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollon organisaatioissa ja potilaiden hoitopäätöksissä. Tutkimuksen toteuttavat Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Duodecim.
Kuva: georg arthur pflueger / Unsplash
[i] Elwyn G, Durand MA, Song J, et al. A three-talk model for shared decision making: multistage consultation process. BMJ. 2017;359:j4891. Published 2017 Nov 6. doi:10.1136/bmj.j4891
[ii] Légaré F, Adekpedjou R, Stacey D, et al. Interventions for increasing the use of shared decision making by healthcare professionals. Cochrane Database Syst Rev. 2018;7(7):CD006732. Published 2018 Jul 19. doi:10.1002/14651858.CD006732.pub4
[iii] Grad R, Légaré F, Bell NR, et al. Shared decision making in preventive health care: What it is; what it is not. Can Fam Physician. 2017;63(9):682-684.
[iv] Steffensen K. The promise of shared decision making in healthcare. 2019. AMS review. [Online] 9 (1-2), 105–109. doi: 10.1007/s13162-019-00137-9
[v] Shay LA, Lafata JE. Where is the evidence? A systematic review of shared decision making and patient outcomes. Med Decis Making. 2015 Jan;35(1):114-31. doi: 10.1177/0272989X14551638. Epub 2014 Oct 28. PMID: 25351843; PMCID: PMC4270851.
[vi] Muscat DM, Shepherd HL, Nutbeam D, Trevena L, McCaffery KJ. Health Literacy and Shared Decision-making: Exploring the Relationship to Enable Meaningful Patient Engagement in Healthcare. J Gen Intern Med. 2021;36(2):521-524. doi:10.1007/s11606-020-05912-0
[vii] McCaffery KJ, Smith SK, Wolf M. The challenge of shared decision making among patients with lower literacy: a framework for research and development. Med Decis Making. 2010;30(1):35-44. doi:10.1177/0272989X09342279
[viii] Coulter A, Parsons S, Askham J. Where are thepatients in decision-making about their own care?World health organization 2008 and world healthorganization, on behalf of the European observatoryon health systems and Policies 2008 Denmark.Geneva: World health organization; 2008.
[ix] Muscat DM, Shepherd HL, Nutbeam D, et al. Developing verbal health literacy with adult learners through training in shared decision making. Health Literacy Res Pract 2017;1(4):e257-e268.
[x] Muscat DM, Morony, S., Hayen, A. Skills for shared decision-making: evaluation of a health literacy program for lower literacy consumers. Health Literacy Res Pract 2019;3(Suppl. 1):S58-S74
[xi] Elwyn G, Durand MA, Song J, et al. A three-talk model for shared decision making: multistage consultation process. BMJ. 2017;359:j4891. Published 2017 Nov 6. doi:10.1136/bmj.j4891
[xii] Légaré F, Adekpedjou R, Stacey D, et al. Interventions for increasing the use of shared decision making by healthcare professionals. Cochrane Database Syst Rev. 2018;7(7):CD006732. Published 2018 Jul 19. doi:10.1002/14651858.CD006732.pub4
[xiii] Grad R, Légaré F, Bell NR, et al. Shared decision making in preventive health care: What it is; what it is not. Can Fam Physician. 2017;63(9):682-684.
[xiv] Steffensen K. The promise of shared decision making in healthcare. 2019. AMS review. [Online] 9 (1-2), 105–109. doi: 10.1007/s13162-019-00137-9
[xv] Shay LA, Lafata JE. Where is the evidence? A systematic review of shared decision making and patient outcomes. Med Decis Making. 2015 Jan;35(1):114-31. doi: 10.1177/0272989X14551638. Epub 2014 Oct 28. PMID: 25351843; PMCID: PMC4270851.
[xvi] Muscat DM, Shepherd HL, Nutbeam D, Trevena L, McCaffery KJ. Health Literacy and Shared Decision-making: Exploring the Relationship to Enable Meaningful Patient Engagement in Healthcare. J Gen Intern Med. 2021;36(2):521-524. doi:10.1007/s11606-020-05912-0
[xvii] McCaffery KJ, Smith SK, Wolf M. The challenge of shared decision making among patients with lower literacy: a framework for research and development. Med Decis Making. 2010;30(1):35-44. doi:10.1177/0272989X09342279
[xviii] Coulter A, Parsons S, Askham J. Where are thepatients in decision-making about their own care?World health organization 2008 and world healthorganization, on behalf of the European observatoryon health systems and Policies 2008 Denmark.Geneva: World health organization; 2008.
[xix] Muscat DM, Shepherd HL, Nutbeam D, et al. Developing verbal health literacy with adult learners through training in shared decision making. Health Literacy Res Pract 2017;1(4):e257-e268.
[xx] Muscat DM, Morony, S., Hayen, A. Skills for shared decision-making: evaluation of a health literacy program for lower literacy consumers. Health Literacy Res Pract 2019;3(Suppl. 1):S58-S74