Hyvinvointialue toisensa perään on ilmoittanut karsimistarpeesta rahoituksen ja palvelujen kustannusten epäsuhdan vuoksi. Lääkärin päämäärä on terveyden ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimyksensä lievittäminen – mutta voisiko ydintoimeen liittää myös ripauksen taloudellista ajattelua? PROSHADE-hankkeessa tutkitaan taloudellisen tiedon liittämistä hoitosuosituksiin.
Työnsä aloittavat hyvinvointialueet lähtevät liikkeelle vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Yksi toisensa jälkeen on ilmoittanut, että kulujen ja rahoituksen välillä on epäsuhta. Talouden tiukkuutta on näkyvissä pitkään. Priorisointi-keskustelu onkin Suomessa lämmennyt uudestaan. Virinneessä keskustelussa haetaan yhteisesti sovittuja periaatteita, tarvittavaa tietopohjaa ja käytäntöjä päätöksentekoon.
Priorisointi-keskustelu on etäällä lääkärin työstä. Työssä tärkeintä on yksittäisen potilaan tilanne, hoidon vaikuttavuus ja turvallisuus. Mutta voisiko lääkärin työssä huomioida myös kustannukset – silloin kun se auttaa päättämään, kuinka hoitaa yksittäistä potilasta.
”Terveystaloustieteilijöiden, kliinikoiden ja hoitosuositusten laatijoiden pitää toimia yhteistyössä.”
Käypä hoito -suositukset ovat tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia suosituksia hoitopäätösten pohjaksi. Sekä terveystaloustieteilijät että kansainvälinen suositusten laatijoiden verkosto on pitänyt suosituksia tärkeänä kanavana, jota kautta taloudellista tietoa voitaisiin tuottaa lääkäreiden käyttöön.
PROSHADE-hankkeessa tutkitaan taloudellisen tiedon liittämisen mahdollisuutta hoitosuosituksiin. Yhdessä Duodecimin Käypä hoito -suositus toimituskunnan kanssa olemme tutustuneet kansainväliseen tutkimukseen aikaisemmista kokeiluista liittää taloudellisen arvioinnin tuloksia hoitosuosituksiin. Tärkein oppi on ollut se, että terveystaloustieteilijöiden, kliinikoiden ja hoitosuositusten laatijoiden pitää toimia yhteistyössä. Lähtökohtana on lääkärin työn ja päätöksentekotilanteiden ymmärrys. Usein lääkärin päätöksentekoon voi riittää jo tieto vaihtoehtojen hinnoista tai kustannuksista.
Suositukset eivät tule olemaan hintakatalogeja. Taloudellista tietoa on hyödyllistä liittää hoitosuositukseen niihin kohtiin, joissa on mahdollista tehdä valintoja ja valinnalla on taloudellista merkitystä, joko laajan potilasryhmän tai yksittäisen hoidon tai lääkkeen kalliiden kustannusten vuoksi.
”Usein lääkärin päätöksentekoon voi riittää jo tieto vaihtoehtojen hinnoista tai kustannuksista.”
Kun lääkäri on (potilaan kanssa) löytänyt potilaalle sopivan hoidon, voi hoidon toteuttamiselle olla vielä useita vaihtoehtoja. Esimerkiksi lääkärin valitsemassa lääkeaineryhmässä voi olla useita vaihtoehtoisia lääkeaineita, joiden vaikuttavuudessa ja hinnoissa on eroja.
Näissä tapauksissa suosituksiin liitetty taloudellinen tieto voi auttaa lääkäriä valitsemaan kustannusvaikuttavimman vaihtoehdon. Tavoitteena on ilmaista taloudellinen tieto hoitosuosituksissa niin selkeästi, ettei sen huomioonottaminen tuota lisävaivaa lääkärin työhön. Toisin sanoen panostamme kehitystyössä helppokäyttöisyyteen. Avainasemassa ovat visuaalisuus, ilmaisun selkeys ja yksinkertainen tulkittavuus. Tällä hetkellä olemme päätymässä taulukkomuotoon, jossa vaikuttavuuden ja hintojen yhteisvaikutus tiivistetään yhteen numeroon. Tulevaisuudessa tämä taulukko on saatavilla Terveysportista, jonne lääkkeiden hintatiedot päivittyvät automaattisesti.
Lisää aiheesta: ”Yleislääkärit suhtautuvat myönteisesti hintatietoihin hoitosuosituksissa”.
Eila Kankaanpää
tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto
Juha Ahonen
LL, Käypä hoito -toimittaja (terveystaloustiede), Duodecim
Elisa Rissanen
väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Kuva: Hush Naidoo / Jade Photography / UnSplash
PROSHADE-hankkeen tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Tutkimuskonsortiossa kehitetään taloudellisen ja vaikuttavuustiedon sekä potilaiden tuottaman tiedon käyttöä päätöksenteossa. Tutkimme ja arvioimme jaetun päätöksenteon käytäntöjä terveydenhuollon organisaatioissa ja potilaiden hoitopäätöksissä. Tutkimuksen toteuttavat Itä-Suomen, Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Duodecim.